Kun viisi kilometriä ei riitä: Juoksijan vauhtisokeus ja uimahallin 'T-Rex-ilmiö'

Kuntoilun aloittaminen on täynnä suuria tunteita, onnistumisia ja joskus hämmentäviä takaiskuja. Eräs kuntoilija kokee parhaillaan tätä tunnemyrskyä suoritettuaan menestyksekkäästi sohvalta viidelle kilometrille -ohjelman. Ensimmäinen viitonen taittui sateen vauhdittamana niin iloisesti, että mielessä siintävät jo ensi vuoden puolimaratonit ja maratonit.

Mutta miten jatkaa tästä? Valmiit jatko-ohjelmat ehdottavat yllättäen juoksumäärien pudottamista ja lyhyitä 15 minuutin hölkkiä yhdistettynä kahteen viikoittaiseen vauhtitreeniin. Tämä on herättänyt suurta ihmetystä: miksi ihmeessä juosta vähemmän kuin mihin pystyy, ja ovatko kovat vauhtivedot järkeviä vasta-alustalle syttyneelle juoksijalle?

Read nextEuroopan rajat kiristyvät ja lahtelainen yritys kaatui globaaliin myrskyyn – Tässä ovat päivän puhututtavimmat uutiset

Treenimaailma on karkeasti jakautunut kahteen koulukuntaan. Toisen leirin mukaan aloittelevan juoksijan tulisi ehdottomasti keskittyä vain matalasykkeiseen peruskuntoon ja iskunkestävyyden rakentamiseen. Keuhkot voivat olla valmiit kovaan kyytiin, mutta jänteet ja nivelet vaativat kuukausien totuttelun. Toinen leiri taas katsoo, että pientä vauhtileikittelyä ja valmiita ohjelmia ei kannata pelätä, sillä ne tuovat harjoitteluun tarvittavaa monipuolisuutta.

Eikä kuntoilijan taival jäänyt pelkkään juoksuun. Painonpudotuksen ja nivelten säästämisen nimissä harrastaja suunnisti uimahalliin vesikävelemään. Veden vastus osoittautui kuitenkin armottomaksi: tuloksena olivat niin kipeät ylävartalon lihakset, että kädet jämähtivät koukkuun rinnan eteen kuin T-Rexillä.

Kumpi treenistrategia voittaa ja miten T-Rex-kädet hoidetaan kuntoon?

Maitohappo-podcastissa perataan tämä tarina perusteellisesti ja jaetaan tuomiot.