"VIHAAN SITÄ KUKA OLEN": 28-VUOTIAAN ANIMAATTORIN MUSERTAVA KRIISI PALJASTAA NUORTEN AISTIYLIKUORMAN JA OSTETUN LOHDUN TOD постепенNOUDEN

Kuvittele tilanne, jossa elämäsi suurin unelma on käden ulottuvilla, mutta aivosi kieltäytyvät yhteistyöstä. Juuri tämän helvetin keskellä elää 28-vuotias luova tekijä, jonka koko identiteetti on murtumassa vaikean ADHD:n ja toiminnanohjauksen täydellisen lamaantumisen alla.

Lapsuudesta asti omasta animaatiostudiosta haaveillut opiskelija kertoo avoimesti, kuinka hänen tähänastinen elämänsä tuntuu yhdeltä pitkältä epäonnistumisten sarjalta. Lukio jäi kesken liiallisen työkuorman vuoksi, opinnot paikallisessa opistossa kaatuivat hylättyihin kursseihin, ja ainoa valmiiksi saatu taideteos on lyhyt, kahden luvun mittainen Tähtien sota -tarina.

Read nextKylmän hybridinäytön keskellä: Saudi-Arabian pelon kaiku ja koiran roninkomenestys

Nyt tilanne on eskaloitunut kriisipisteeseen. Toista viikkoa 3D-animointia opiskeleva nuori aikuinen on jo pudonnut opinnoissaan kelkasta. Kaiken lisäksi taustalla painaa tuore muutto vieraaseen kaupunkiin, työttömyys ja ovella kolkutteleva vuokranmaksupäivä. Reseptilääkkeitään hän joutuu säännöstelemään paniikissa, koska pelkää niiden loppuvan kokonaan ilman lääkärikontaktia.

Verkkoyhteisöissä tarina herätti kiivaan vastakkainasettelun. Yksi kommentoija totesi suoraan, että lääkkeiden panttaaminen on itsensä kiduttamista ja vaati opiskelijaa heräämään todellisuuteen luomalla tiukan järjestelmän aamurutiineihin. Toinen kommentoija puolestaan muistutti armollisuudesta ja vertasi tilannetta fyysiseen vammaan: emme voi vaatia jalattomalta juoksemista, eikä ihmisarvoa mitata suoritteilla tai valmiilla tutkinnoilla.

Mutta eristäytyneisyyden ja neurokirjon tuska ei rajoitu vain opintoihin. Samaan aikaan toinen, 26-vuotias autismin kirjolla oleva mies avaa vielä vaietumman tuskan: elinikäisen torjunnan ja ulkonäköpaineet, jotka ajoivat hänet lopulta seuralaispalveluiden asiakkaaksi.

Miehen mukaan vuosia kestänyt nauru ja inho naisten taholta tekivät deittailusta mahdotonta. Seuralaispalveluiden kautta hän koki elämässään ensimmäistä kertaa tilanteen, jossa häntä kohdeltiin kunnioittavasti ja arvokkaasti ihmisenä. Kommentoijien mielipiteet jakautuivat jälleen: osa piti tilannetta surullisena luovuttamisena, kun taas toiset puolustivat ratkaisua inhimillisenä selviytymiskeinona armottomassa maailmassa.

Näiden kahden koskettavan kohtalon rinnakkaiselo osoittaa, kuinka syvälle nyky-yhteiskunnan vaatimukset voivat nuoren ihmisen ajaa, kun aivot toimivat eri tahtiin kuin ympäristö odottaa.

Syntisäkin juontajat ottavat nämä raastavat tunnustukset armottomaan käsittelyynsä tuoreessa podcast-jaksossa ja vääntävät kättä siitä, missä kulkee selviytymisen ja itsepetoksen raja.