Kahden abortin salaisuus varjostaa kääntymystä: 'Tunnen olevani täysi huijari kirkon penkissä'

Puisen kirkonpenkin hiljaisuudessa nainen katsoo kohti alttaria, mutta hänen mielessään myrskyää. Hän on hakeutunut katolisen kirkon aikuiskaste- ja vahvistusopetukseen etsittyään hengellistä kotia jo parin vuoden ajan. Silti jokainen messu tuntuu tuskalliselta koetukselta. Syynä on menneisyys, jota hän ei pysty pyyhkimään pois. Ennen nykyistä perhe-elämäänsä ja kahden lapsensa syntymää hänelle tehtiin kaksi aborttia. Nuorempana hän ei ajatellut ratkaisujensa painoarvoa, mutta äitiyden ja kirkon elämää varjelevan sanoman myötä silmät avautuivat todellisuudelle. Nyt häpeä ja syyllisyys tuntuvat niin raskailta, että hän pelkää olevansa huijari astuessaan alttarille ottamaan vastaan vahvistuksen sakramenttia. Miten kuulua yhteisöön, jonka keskeisintä arvoa on rikkonut vastaan niin peruuttamattomasti? Yhteisön reaktiot jakautuvat kahtia. Osa muistuttaa ankarasti, että elämän suojelemisen rikkominen vaatii todellista katumusta eikä syyllisyyden tunnetta voi noin vain pyyhkiä pois. Heidän mukaansa menneisyys jättää arvet, joiden kantaminen on osa hengellistä vastuuta. Toisaalta valtaosa uskovista muistuttaa, ettei kirkko ole täydellisten ihmisten näyttely vaan parantumispaikka rikkinäisille. Yksi kommentoija totesi, että kääntymys ja synnin hylkääminen ovat paras todiste siitä, ettei ihminen ole huijari. Toinen puolestaan muistutti pyhän Faustinan sanoista, joiden mukaan mitä suurempi syntinen on kyseessä, sitä suurempi oikeus hänellä on Jumalan armoon. Moni kehotti naista turvautumaan rippiin ja sielunhoitoon sekä etsimään vertaistukea erityisistä toipumisryhmistä. Heidän mukaansa anteeksianto ei tarkoita historian kieltämistä, vaan mahdollisuutta aloittaa alusta puhtaalta pöydältä. Samaan aikaan urheilumaailmassa nähdään toisenlaista sokeutta virheille, kun New Orleans Saints kieltäytyy kohtaamasta viisivuotissuunnitelmansa täydellistä epäonnistumista ja jatkaa luisuaan. Podcastimme juontajat pureutuvat tähän koskettavaan tarinaan ja pohtivat, missä kulkee armon ja vastuun raja.